lauantai 31. lokakuuta 2015

Schatz, Roman: Voi maamme, Suomi

Saksasta 1980-luvulla Suomeen muuttanut ja sittemmin lähes täysin suomalaistunut kirjailija Roman Schatz on kirjoittanut Suomen-kokemuksistaan teoksen Voi maamme, Suomi. Teos on omaelämäkerran sijaan yleisluontoinen kuvaus siitä, millainen maa Suomi on ja millaisia ovat suomalaiset. Suomea ja suomalaisuutta on teoksessa tarkasteltu erilaisten aihepiirien kautta: alkoholinkäytön, suomalaisten sankareiden, suomen kielen, vuodenaikojen, ihmissuhteiden, sotahistorian ja Nokian näkökulmista.

Teos on mielestäni melko perinteinen esittely maastamme ja sen asukkaista ja sen erottaa musta vastaavista teoksista oikeastaan Roman Schatzin kirjoitustyyli, jota höystää vuosikymmenten varrella suomalaistuneen henkilön tapa tarkastella maamme asukkaita ja suomalaista elämäntapaa. Kuvaus on melko stereotyyppistä eikä se paljasta paljonkaan uutta varsinkaan sellaiselle, joka on lukenut vastaavanlaisen teoksen jo aikaisemmin. Teos on suhteellisesta paksuudestaan huolimatta itse asiassa vain puolet sen paksuudesta: kun teoksen on päässyt puoleen väliin, voi sen kääntää toisinpäin ja lukea saman uudestaan englanniksi. Se antaa ymmärtää, että teos on tarkoitettu ennen kaikkea maastamme kiinnostuneille ulkomaalaisille. Siihen tarkoitukseen teos lieneekin omiaan. Itse luin vain suomenkielisen osuuden, jossa oli hieman kirjoitusvirheitä esimerkiksi kielen ja juhlapäivien kirjoitusasussa. Muilta osin teos on harmiton ja sopinee erityisesti Suomi-viemiseksi ulkomaille.

Tekniset tiedot:
Schatz, Roman: Voi maamme, Suomi
ISBN: 978-951-0-40527-7
Johnny Kniga 2014
Nidottu, 147 s.
Kirjastoluokka: 1.4

Härkönen, Anna-Leena: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

Luettuani Anna-Leena Härkösen Kaikki oikein halusin tutustua hänen tuotantoonsa enemmänkin ja tartuin teokseen Ihana nähä! ja muita kirjoituksia. Olen tottunut tuntemaan Härkösen suorapuheisena ja keskinkertaisuutta kaihtavana monipuolisena kirjoittajana ja kulttuurialan vaikuttajana, ja sellaisena hän näyttäytyy myös nyt arvioitavana olevassa teoksessa. Teokseen on koottu Anna-lehdessä aikaisemmin julkaistuja kolumneja eri aiheista, lisäksi yksi kirjoituksista on alunperin Helsingin Sanomista.

Härkönen kirjoittaa arkipäivän aiheista erityisesti kulttuurista kiinnostuneen naisen näkökulmasta. Kolumneissa vieraillaan esimerkiksi kylpylässä, Turun linnassa, kivijalkavaateliikkeessä ja erilaisissa tapahtumissa. Härkösmäiseen näkökulmaan sopii, että asioita tarkastellaan uusia oivalluksia herättävästi ja kriittisiä huomioita tehden. Omaan mieleeni on se, että Härkönen välttää kaikkea keskinkertaisuutta ja eikä ole erityisen miellyttämisenhaluinen - kenties vuodet ovat opettaneet, että jokaisen tulee pitää huoli omistaan.

Kirjoitukset ovat melko lyhyitä, joten teoksen saa luettua halutessaan nopeastikin itselle sopivissa pätkissä. Olisin ehkä itse toivonut teokselle toisenlaista taittoa, sillä nykyinen pitkulainen muoto aiheuttaa sen, että kirjaa pitää lähes puristaa, jotta sen saa pysymään lukiessa auki.

Tekniset tiedot:
Härkönen, Anna-Leena: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia
ISBN: 978-951-1-28341-6
Otava 2015
Sidottu, 173 s.
Kirjastoluokka: 1.4

Kyrö, Tuomas: Miniä

Miniä saa täysin odottamatta viikonloppuvieraaksi appiukon, joka on loukannut itsensä eikä pärjää kotonaan. Miniän puoliso ja lapset ovat edelleen Sysi-Suomessa, jossa appiukon puoliso, emäntä, on ollut hoitokodissa jo jonkin aikaa. Miniän tehtäväksi jää pitää seuraa appiukolleen, kunnes loput perheenjäsenet tulevat kotiin. Alkaa sangen poikkeuksellinen viikonloppu.

Melko nopeasti selviää, että appiukko on mielensäpahoittajan perikuva: vanhan kansan mies, jolla on tullessaan mukana omat perunat, ne ainoat oikeat jotka maistuvat joltakin. Miniä yrittää pitää appiukon hengissä miten kuten, mutta edes kahvi ei ole sitä mihin appiukko on Sysi-Suomessa tottunut. Viikonloppu alkaa vaikuttaa loputtoman pitkältä, kun aamukahvin keittoonkin pitää ryhtyä jo aamukuudelta. Kaiken huipentumana on miniän työnantajan yllättävä sunnuntaiaamun puhelu, jossa tämä saa hoitaakseen kiireellisen työtehtävän. Ja kun appiukkoa ei voi jättää oman onnensa nojaan kotiin, ottaa miniä hänet mukaan töihin. Kuinkas sitten kävikään?

Miniällä on selvä yhteys Kyrön Mielensäpahoittaja-sarjaan. Poikkeuksena on vain se, että tässä teoksessa näkökulma on miniän. Sukupolvet kohtaavat, hyvin erilaiset ja arvoiltaan poikkeavat sellaiset, ja törmäys on melkein väistämätön. Sunnuntain tapahtumat muuttavat kuitenkin asetelman melkein päälaelleen - ehkä kaikki ei olekaan niin yhteensovittamatonta. Kyrö vakuuttaa lukijan kerrontataidoillaan jälleen tällä teoksella, jonka lyhyytensä vuoksi lukee vaikka illan iloksi.

Tekniset tiedot:
Kyrö, Tuomas: Miniä
ISBN: 978-952-67705-5
Kirjakauppaliitto 2012
Sidottu, 122 s.
Kirjastoluokka: 1.4

Rämö, Matti: Polkupyörällä Ukrainan halki Istanbuliin

Ties monennessako polkupyörämatkakirjassaan maantieteilijän koulutuksen saanut Yleisradion Teksti-TV:n toimittaja Matti Rämö matkustaa polkupyörällä kuudessa viikossa kotioveltaan tyttärensä luokse Istanbuliin. Matka kulkee hieman epätavanomaisempaa reittiä, sillä Baltian maiden, Valko-Venäjän ja Ukrainan jälkeen Rämö suuntaa Odessasta laivalla Mustanmeren yli Itä-Turkkiin ja jatkaa sieltä päämääräänsä Istanbuliin.

Rämö on koonnut teoksensa tuttuun tyyliin päiväkirjamuotoon siten, että kunkin päivän kohdalle hän on merkinnyt matkareitin, kuljetut kilometrit ja sen hetkisen kokonaiskilometrimäärän sekä päivän aikana kulutetut eurot. Sen jälkeen alkaa varsinainen kooste kunkin päivän tapahtumista, usein hyvinkin yksityiskohtaisesti kerrottuna. Matkan aikana ehtiikin sattua kaikenlaista, pääasiassa arkisuudessaan merkittäviä tapahtumia ja kohtaamisia. Yöt Rämö viettää teltassaan tai eritasoisissa hostelleissa ja hotelleissa. Matka taittuu luottopolkupyörällä Odessaan saakka, jossa Rämön pyörä varastetaan ja hän joutuu ostamaan tilalle uuden. Erinäisistä haasteista, univelasta, väsyneistä lihaksista ja muista kommelluksista huolimatta matka taittuu onnekkaasti loppuun saakka.

Olen lukenut aikaisemmin jo muutaman Rämön aikaisemman matkakirjan, tosin en aivan kaikkia. Polkupyörällä Ukrainan halki Istanbuliin jatkaa kaikilta osin Rämölle ominaisella linjalla, joten mikäli pitää hänen kirjoitustyylistään, on tämä kirja varma valinta. Tässä teoksessa kaupan päälle tulee Itä-Euroopan nykypäivän kuvaus matkamiehen silmin nähtynä ja koettuna.

Tekniset tiedot:
Rämö, Matti: Polkupyörällä Ukrainan halki Istanbuliin
ISBN: 978-952-312-119-5
Minerva Kustannus 2015
Sidottu, 371 s.
Kirjastoluokka: 40.8

lauantai 24. lokakuuta 2015

Haavisto, Maija: Häpeämätön

Häpeämätön-teoksen keskiössä on Ennan ja Vesan keskinäinen suhde: Ennan, joka on monialainen taiteilija ja ihmisoikeusaktivisti, mutta kärsii koko ajan pahenevasta Ehlers-Danlosin syndroomasta; ja Vesan, joka on nauhoittanut koko ikänsä muiden ihmisten puhetta, mutta on päätynyt radiourahaaveiden kariuduttua toimistotyöntekijäksi Kelaan. Siinä missä Enna on raisu ja sairautensakin edetessä impulsiivinen ja uskalias, on Vesa kunnollisen ja tunnollisen oloinen.

Mikä Ennaa ja Vesaa sitten yhdistää? Se ihmetyttää usein Vesan vanhempia eivätkä he jätä ajatuksiaan vain oman päänsä sisälle. Toisinaan Vesaa itseäänkin arveluttaa suhde Ennaan, joka on niin erilainen kuin Vesan aikaisemmat tyttöystävät. Ennan kadotessa muutamaan otteeseen Vesa on kuitenkin niin voimakkaan ikävän kourissa, että hänen tunteensa Ennaa kohtaan eivät kuitenkaan jää epäselviksi. Vaan kuinka käykään, kun Enna saa suurehkon taiteilija-apurahan ja saa luotua sen avulla ikioman taidenäyttelyn kadoten sieltä jälkiä jättämättä? Jonkin ajan kuluttua löytyvä Ennan sähköpyörätuoli kertoo karusta mahdollisuudesta, että Vesa on menettänyt Ennan lopullisesti.

Haaviston teoksessa käsitellään hänelle ominaisesti vähemmän tunnettuja kroonisia sairauksia, tässä tapauksessa EDS:aa, joka saakin teoksessa näyttävän sivuroolin. Itse asiassa juuri sairauden käsittely oli syy, jonka vuoksi alunperin kiinnostuin tästä kirjasta. Totuuden nimissä on sanottava, että olisin muussa tapauksessa jättänyt tämän kirjan lukematta: juonikuvio on melko tavanomainen, joskin mielestäni erityisesti Vesa erikoisen harrastuksensa - vai voisiko puhua suoranaisen pakkomielteensä kanssa - on kuvattu henkilönä melko kiinnostavalla tavalla.

Tekniset tiedot:
Haavisto, Maija: Häpeämätön
ISBN: 978-952-5907-22-3
Radium Kirjat 2013
Sidottu, 208 s.
Kirjastoluokka: 1.4

Jones, Tobias: A Place of Refuge. An Experiment in Communal Living

Mitä tapahtuu, kun italialais-brittiläinen pariskunta kolmine lapsineen päättää perustaa Englannin maaseudulle kriisitilanteessa olevien ihmisten omaehtoisen ja mahdollisimman omavaraisen kuntoutuspaikan? A Place of Refuge  - An Experiment in Communal Living kertoo Windsor Hill Wood -nimisen maatilan tarinan sen muuttuessa hyvin erilaisia ihmisiä palvelevaksi yhteisölliseksi kuntoutuspaikaksi. Kirjassa kerrotaan yhteisötilan kehitys ensimmäisten viiden vuoden aikana.

Teoksessa kuvataan kaikkien alkuvaikeuksien kautta tilan muotoutumista: sana kiertää nopeasti niin, että tulijoita riittää alusta alkaen ja toimintamallit on pakko hioa paremmin sopiviksi matkan varrella käytännön kokemuksien ohjaamana. Yhteisössä ehtii asua ensimmäisten viiden vuoden aikana noin viisikymmentä eri ihmistä - eri syiden vuoksi elämänsä muutosvaiheessa olevia ihmisiä, jotka ovat tulleet tilalle kuka omatoimisesti, kuka vanhempansa tai muun läheisen ohjaamana. Myös paikallinen hyväntekeväisyysyhdistys lähettää uusia toipilaita silloin tällöin.

Ihmiset ovat hyvin eri-ikäisiä ja heidän taustansa käsittää yleensä yhden tai useamman ongelman, kuten päihteiden käyttöä, syömishäiriöitä, vaikean avioeron, vankeustuomion tai muunlaisen yhteiskunnasta syrjäytymisen. Ovet ovat avoinna mahdollisuuksien mukaan kaikille, ja elämä lapsiperheenä sekalaisen yhteisön kanssa onkin jatkuva haaste: vaikka suurin osa yhteisön jäsenistä osallistuu tilan töihin vapaaehtoisesti kykyjensä mukaan, on mukana aina myös väärinkäytöksiä tai silkkaa laiskuutta. Kaiken lisäksi Tobias Jones tekee jatkuvasti kirjoitustöitä paikatakseen edes vähäisessä määrin uhkaavan nopeasti vajuvaa kassaa. Työpäivät venyvät siis aamuvarhaisesta pitkälle iltaan.

Kirja jättää aluksi auki muutamia kysymyksiä: millainen tausta tällä pariskunnalla on ja mikä ajaa heidät perustamaan perhetilalleen kommuunin? Nämä kysymykset jäävät avoimiksi, mutta voisivat selittää lukijalle pariskunnan halua elää tavanomaiseen nähden hyvin poikkeuksellisesti ja itseään säästämättä. Teos on kirjoitettu kyllä niin sympaattisella tavalla, että kaikessa kaoottisuudessaan tunnelma on lämmin ja kodikas. Saamaani vaikutelmaan vaikuttaa varmasti se, että olen itse kiinnostunut yhteisöllisestä elämisestä ja omavaraisesta elämäntavasta, ja tässä teoksessa ne on yhdistetty maallikkomaiseen kuntouttamiseen käytännön työn kautta. Kaikessa rehellisyydessään teos antaa todentuntuisen kuvan yhteisöllisen elämisen arjesta - suosittelen aiheesta kiinnostuneille.

Tekniset tiedot:
Jones, Tobias: A Place of Refuge. An Experiment in Communal Living
ISBN: 9781848662483
Querqus Publishing Ltd 2015
Sidottu, 361 s.
Kirjastoluokka: 37.5

torstai 15. lokakuuta 2015

Härkönen, Anna-Leena: Kaikki oikein

Miten käy tuikitavalliselle, työssäkäyvälle Puttosen pariskunnalle, kun loton seitsemän miljoonan euron päävoitto osuu kohdalle? Tuovatko miljoonat kauan kaivatun onnen ja poispääsyn ainaisesta rahapulassa kituutuksesta? Anna-Leena Härkösen teoksessa Kaikki oikein seurataan Puttosen onnenpotkun seurauksia kaikessa huvittavuudessaan ja karmeudessaan.

Eevi, vanhusten parissa työskentelevä kosmetologi-kampaaja ja musiikkialalla iltatöitä tekevä Kari ovat olleet naimisissa jo viisitoista vuotta. Elämä menee tasaista uraansa ja rahapula selittyy osin pariskunnan taipumuksella tuhlailuun ja alkoholismiin. Työssä on käytävä, jotta tulisi toimeen. Eräänä lauantaina kaikki vaikuttaa kuitenkin muuttuvan, kun loton pääpotti osuus Puttosten kohdalle. Rahahysteria iskee jo ennen kuin summa kolahtaa pankkitilille. Koti ja vaatteet menevät uusiksi, mutta kuinka käy ystävyys- ja perhesuhteiden? Onnistuuko yhä enemmän alkoholistuiva Kari pitämään työpaikkansa? Ja miten jaksaa Puttosten oma parisuhde, kun Eevi ja Kari kilvan suunnittelevat rahalle parempaa käyttöä?

Härkösen kerronta on realistisen, jopa inhorealistisen tuntuista. Rahallahan kaikki on mahdollista - tai ainakin melkein. Jossakin mielessä kerronta on kuitenkin ehkä liiankin ennalta arvattavaa ja Puttosten kohtalo kuin jo ennalta tuhoon tuomittu. Lukija toivoo parempaa, vaikka ei ehkä itsekään osaisi käyttäytyä ja suunnitella miljoonien sijoittamista vastaavassa tilanteessa sen järkevämmin. Tämä kirja valottaa pinnallisen menestyksen varjopuolta tavalla, joka saa arvostamaan omaa tavallista arkea entistä enemmän.

Tekniset tiedot:
Härkönen, Anna-Leena: Kaikki oikein
ISBN: 978-951-27316-5
Otava 2014
Sidottu, 317 s.
Kirjastoluokka: 1.4

Weisman, Alan: Maailma täynnä meitä. Viimeinen yritys maapallon pelastamiseksi?

Kuinka monta ihmistä mahtuu maapallolle? Kuinka kauan väestönkasvu voi jatkua entisenkaltaisena? Näihin ja lukuisiin muihin aihetta sivuaviin kysymyksiin pureudutaan Alan Weismanin teoksessa Maailma täynnä meitä - viimeinen yritys maapallon pelastamiseksi? Nykyisellä kasvuvauhdilla maapallon väkiluku ylittää kymmenen miljardin rajan vuosisadan loppuun mennessä. Onko mitään tehtävissä?

Maailma ilman meitä -teoksellaan tutuksi tullut Weisman jatkaa ajatuskoettaan, mutta tällä kertaa täysin vastakkaisesta näkökulmasta. Hän tarkastelee väestönkasvun seurauksia eri puolilla maailmaa maissa, joissa on täysin vastakkainen tilanne: joissakin maissa väestö kasvaa edelleen räjähdysmäisellä nopeudella, kun taas osassa maista väestönkasvu ei riitä kattamaan edes kuolleisuutta. Mistä nämä erot johtuvat ja mitä niistä on opittavissa? Teoksessa sivutaan myös eri uskontojen näkemyksiä väestönkasvusta: sitä, kuinka uskonnolla ja oikeastaan vielä useammin politikoinnilla voidaan oikeuttaa mahdollisimman suuri lapsiluku naista kohti. Samoja argumentteja voidaan tosin käyttää myös vastakkaiseen tarkoitukseen, väestönkasvun rajoittamiseen perhesuunnittelun kautta. Usein kyse on niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin ehkäisyvälineiden saamisesta ja niiden sosiaalisesti hyväksytystä käyttämisestä - esimerkiksi sellaisten epäluulojen poistamisesta, että länsimaat käyttäisivät ehkäisyvälineiden tarjoamista jälleen uutena keinona hallita kehitysmaita.

Weismanin teoksessa heitetään ilmaan suuri määrä kiinnostavia kysymyksiä, joista moni saa myös vastauksen, harvemmin kuitenkaan aivan yksiselitteisen sellaisen. Ympäristöjournalistin roolissa Weisman onnistuu yhdistämään matkakirjamaisen kerronnan tiukkoihin tosiasioihin ja taustatietoon eri maiden yhteiskunnallisesta tilanteesta. Hän onnistuu valistamaan lukijaa ja herättämään hänen mielenkiintonsa kuin huomaamatta sortumatta kuitenkaan syyllistämiseen. Teos on ehdottomasti lukemisen arvoinen kenelle tahansa aiheesta vähänkään kiinnostuneelle.

Tekniset tiedot:
Weisman, Alan: Maailma täynnä meitä. Viimeinen yritys maapallon pelastamiseksi?
Suomentaja: Ulla Lempinen
ISBN: 978-952-300-087-2
Atena Kustannus 2014
Sidottu, 557 s.
Kirjastoluokka: 50.1

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Reinikainen, Eija: Leimatut lapset. Kun koulu ei ymmärrä

Millaista on olla ideaalilapsia suosivassa koulussa, jos on itse jollakin tavalla poikkeava? Miten menestyä koulussa alkoholistiperheen lapsena tai muuten erityistarpeisena? Näitä asioita käsittelee teoksessaan Leimatut lapset - kun koulu ei ymmärrä Eija Reinikainen, jolla on koko työuran pituinen kokemus työskentelystä erityistarpeisten lasten kanssa.

Teoksessa aihetta lähestytään Reinikaisen työuran eri vaiheiden kautta: hän on työskennellyt opettajana laitoksessa, tarkkailuluokalla, ekaluokkalaisten kanssa ja peruskoulun erityisopettajana. Jokaisessa näistä vaiheessa Reinikaiselle on kertynyt muistoja lapsista, jotka ovat erityisesti jääneet hänen mieleensä. Teoksessa nämä lapset ovat päässeet pääosaan, sillä kullekin lapselle on varattu oma lukunsa. Kukin opettajan uran vaihe on saanut vielä kokoavan päätösluvun, jotta kerronta pysyisi paremmin kasassa.

Täytyy sanoa, että olin erittäin positiivisesti yllättynyt tästä kirjasta. Luulin ennen teoksen lukemista, että kyseessä olisi jokin yleisluontoinen teos aiheesta, joka on nykyään kenties ajankohtaisempi kuin koskaan. Teos on kuitenkin hyvin omakohtainen kuvaus ja sivuaa Reinikaisen opettamien lasten ohella hänen omaa elämäänsä neljän lapsen yksinhuoltajaäitinä ja monen koululaisen "varaäitinä", tukena ja turvana koulutiellä. Teosta voisi luonnehtia jopa elämäkerraksi huolimatta pääosassa olevista oppilaskuvauksista. Reinikaisen kaltaisia opettajia soisi olevan paljon enemmän - hatunnosto kunnioitettavalle työuralle.

Tekniset tiedot:
Reinikainen, Eija. Leimatut lapset. Kun koulu ei ymmärrä
ISBN: 978-951-1-21513-4
Otava 2007
Sidottu, 251 s.
Kirjastoluokka: 38.5509

Nicholls, David: Yhtä matkaa

Douglas, Connie ja Albie. Mies ja nainen, joilla on takanaan lähes neljännesvuosisadan kestänyt avioliitto. Lähes aikuinen poika, jonka suhde isään on kaikista yrityksistä huolimatta melko monimutkainen. Eivätkä asiat tunnu sujuneen kovin yksinkertaisesti Douglasin ja Connien välilläkään, sillä eräänä varhaisaamuna Connie ilmoittaa harkitsevansa eroa.

Sitä ennen edessä on kuitenkin Grand Tour, hartaasti suunniteltu Albien aikuistumismatka Euroopan kulttuurikohteissa, johon osallistuu koko perhe. Lopullinen eropäätös päätetään jättää taka-alalle tuon matkan ajaksi. Hyvistä suunnitelmista huolimatta tiet eroavat kuitenkina jo Saksassa sillä tavoin, että Albie lähtee omille teilleen ja pian Conniekin päättää palata kotiin. Douglas päättää jatkaa Grand Touria tarkoituksenaan löytää Albie käsiinsä ja voittaakseen siten Connien takaisin. Vaan kuinka matka jatkuukaan, kun eräällä junaosuudella Douglas huomaa unohtaneensa käytännössä kaiken mukana olleen omaisuutensa edellisen aseman säilytyslokeroon?

Tässä kirjassa on seikkailun makua eikä viihteellisyydestäkään ole tingitty. Pääosassa on Douglas, insinöörin aivoilla ajatteleva mies, jonka vastinparina on taiteellinen luonne Connie. Kaikista eroista huolimatta pari onnistuu pysymään yhdessä neljännesvuosisadan ja Grand Tourin aikanakin koetut hetket todistavat sen, että edellytykset jatkolle olisivat kasassa. Kaikki ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista. Itseäni jäi harmittamaan kirjan loppuratkaisu, mikä kertonee siitä, että kirja onnistui koskettamaan. Suosittelen tätä teosta kevyehköä lukemista kaipaavalle.

Tekniset tiedot:
Nicholls, David: Yhtä matkaa
Suomentaja: Inka Parpola
ISBN: 978-951-1-28586-1
Otava 2014
Nidottu, 445 s.
Kirjastoluokka: 1.4
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...